Kuonan Metsästysseuran logo
Etusivu
Tapahtumia
Rakennus-
projekti
Hallinto
Kennel-
toiminta
Seuran
säännöt
Metsästys-
lainsäädäntö
Hirviporukka
Kartat
Pöytäkirjat
Saalistilasto
Linkit
Palaute

Säännöt
Kuonan Metsästysseura ry:n säännöt

1 §

YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, PERUSTAMISAIKA, KIELI

Yhdistyksen nimi on Kuonan Metsästysseura ry.

Yhdistyksen kotipaikka on Haapajärvi.

Yhdistys on perustettu vuonna 1961 ja siitä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura.

Seuran kieli on Suomen kieli.

2 §

SEURAN TARKOITUS

Seuran tarkoituksena on harjoittaa
1) järkiperäistä metsästystä;
2) riistanhoito- ja luonnonsuojelutoimintaa;
3) metsästysampumaurheilua ja
4) kenneltoimintaa.

3 §

SEURAN TOIMINTAMUODOT

Tarkoitustaan seura toteuttaa
1) hankkimalla käyttöönsä metsästys- ja riistanhoitoalueita;
2) suorittamalla riistanhoitotyötä;
3) valvomalta metsästys- ja riistanhoitoalueillaan tapahtuvaa metsästystä;
4) seuraamalla toimialueensa riistatilannetta;
5) huolehtimalla luonnonsuojeluun liittyvistä käytännön toimista;
6) kouluttamalla jäseniään;
7) järjestämällä metsästys- ja urheiluammunnan suoritus- ja kilpailutilaisuuksia, mitä varten seura voi asianomaisella luvalla rakentaa ja ylläpitää ampumarataa ja
8) edistämällä metsästyskoiratoimintaa.

4 §

SEURAN JÄSENET

Seuran varsinaiseksi tai koejäseneksi seuran talvi-tai kesäkokous voi hyväksyä henkilön, joka sitoutuu noudattamaan seuran sääntöjä ja päätöksiä. Koejäsenyys kestää enintään 2 vuotta, minkä ajan kuluessa seuran talvikokouksen on päätettävä koejäsenen hyväksymisestä seuran varsinaiseksi jäseneksi tai hylkäämisestä.
Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan johtokunnan esityksestä seuran talvikokouksen päätöksellä kutsua henkilö, joka on erittäin huomattavasti edistänyt seuran toimintaa. Kunniapuheenjohtajan ja kunniajäsenen arvo on elinikäinen.
Kannattavaksi henkilöjäseneksi seuran johtokunta voi hyväksyä yksityisen henkilön ja kannattavaksi yhteisöjäseneksi oikeuskelpoisen yhteisön, joka tukee seuran toimintaa suorittamalla vuotuisen tai kertakaikkisen kannattajajäsenmaksun. Kannattavalla henkilö- tai yhteisöjäsenellä on puheoikeus mutta ei äänioikeutta seuran kokouksissa.

5 §

JÄSENEN VELVOITTEET JA MAKSUT

Jäsen on velvollinen noudattamaan metsästystä harjoittaessaan ja muussa toiminnassaan seuran sääntöjä ja päätöksiä sekä suorittamaan seuraan liittyessään liittymismaksun ja heinäkuun loppuun mennessä vuotuisen jäsenmaksun, joiden suuruuden seuran talvikokous vuosittain määrää. Koejäseneltä ei peritä liittymismaksua, eikä hänellä ole äänioikeutta. Muutoin koejäsenellä on samat oikeudet ja velvollisuudet kun varsinaisellakin jäsenellä paitsi, että koejäsenen hirvieläinjahtiin osallistumisesta päättää seuran johtokunta. Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet ovat vapautetut jäsenmaksuista.

6 §

SEURASTA EROAMINEN

Jäseneltä on oikeus milloin tahansa erota seurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti seuran johtokunnalle tai sen puheenjohtajalle. Jäsen voi myös erota ilmoittamalla siitä seuran kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.

7 §

SEURASTA EROTTAMINEN

Seuran kokous voi erottaa jäsenen, joka
1) laiminlyö näissä säännöissä mainittujen maksujen suorittamisen;
2) toimii yhdistyksen sääntöjen tai hyvien metsästäjätapojen vastaisesti;
3) rikkoo metsästystä koskevia lakeja, asetuksia tai määräyksiä tai
4) toimii seuran tarkoitusperien vastaisesti.
Ennen päätöksentekoa asianomaiselle jäsenelle on varattava tilaisuus selityksen antamiseen asiassa, jollei erottamisen syynä ole näissä säännöissä mainittujen maksujen maksamatta jättäminen, Eroava tai erotettu jäsen on velvollinen suorittamaan ennen jäsensuhteensa lakkaamista hänelle kuuluvat maksut, eikä häneltä ole oikeutta saada mitään seuran kiinteästä tai irtaimesta omaisuudesta.

8 §

SEURAN VARSINAISET JA YLIMÄÄRÄISET KOKOUKSET

Seura pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta, joista talvikokous pidetään tammi-maaliskuussa ja kesäkokous kesä-syyskuussa. Kokouksen paikan ja tarkemman ajan määrää johtokunta. Kutsu varsinaiseen ja ylimääräiseen seuran kokoukseen on saatettava jäsenten tietoon vähintään 7 päivää ennen kokousta
1) sanomalehti-ilmoituksella seuran varsinaisen kokouksen määräämässä lehdessä tai
2) kirjallisena ilmoituksena jäsenille.
Lisäksi kutsu seuran kokoukseen voidaan ilmoittaa seuran kotisivuilla internetissä.

9 §

TALVIKOKOUSASIAT

Talvikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1) Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa,
2) Todetaan kokouksen laillisuus,
3) Hyväksytään työjärjestys,
4) Esitetään seuran toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto edelliseltä vuodelta ja päätetään tilien hyväksymisestä ja tilinpäätöksen vahvistamisesta,
5) Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä johtokunnalle ja muille tilivelvollisille,
6) Toimitetaan johtokunnan puheenjohtajan vaali,
7) Toimitetaan johtokunnan jäsenten vaali erovuoroisten tilalle,
8) Toimitetaan kahden tilintarkastajan ja heidän henkilökohtaisten varamiestensä vaali alkaneelle toimintavuodelle,
9) Vahvistetaan toiminta- ja riistanhoitosuunnitelma alkanutta toimintavuotta varten,
10) Päätetään seuran liittymis- ja jäsenmaksun suuruudesta, kannattavien henkilöjäsenten vuotuisesta ja kertakaikkisesta kannattajajäsenmaksusta sekä kannattavien yhteisöjäsenten vuotuisesta ja kertakaikkisesta kannattajajäsenmaksusta,
11) Vahvistetaan alkaneen vuoden tulo- ja menoarvio,
12) Hyväksytään yhdistyksen uudet varsinaiset ja koejäsenet, jolloin vähintään kahden kolmasosan (2/3) läsnä olevista yhdistyksen jäsenistä on oltava hyväksymisen kannalla,
13) Käsitellään mahdolliset seuran jäsenten erottamistapaukset,
14) Käsitellään muut johtokunnan tai seuran jäsenten johtokunnalle vähintään kolme viikkoa ennen kokousta esittämät ja kokouskutsussa mainitut asiat,
15) Keskustellaan muista mahdollisista esille tulevista asioista, joista ei kuitenkaan voida tehdä päätöstä.

10 §

KESÄKOKOUSASIAT

Kesäkokouksessa päätetään seuran metsästysjärjestelyistä. Kokouksessa voidaan tehdä päätöksiä myös muista kokouskutsussa mainituista asioita.

11 §

SEURAN YLIMÄÄRÄINEN KOKOUS

Seuran ylimääräinen kokous on pidettävä, kun seuran kokous niin päättää tai johtokunta katsoo siihen olevan aihetta taikka vähintään yksi kymmenesosa (1/10) seuran äänioikeutetuista jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii. Jälkimmäisessä tapauksessa vaatimus kokouksen pitämisestä on esitettävä kirjallisesti seuran johtokunnalle. Ylimääräinen kokous on pidettävä kahden kuukauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä. Kokouskutsusta on voimassa, mitä sääntöjen 8 §:ssä on määrätty.

12 §

PÖYTÄKIRJAN PITÄMINEN

Seuran, sen johtokunnan, toimikuntien, jaostojen ja valiokuntien kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa. Seuran kokousten pöytäkirjat on kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin sekä valittujen tarkastajien tarkastettava.

13 §

SEURAN PÄÄTÖKSENTEKOJÄRJESTYS

Seuran päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistönä. Äänten sattuessa tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni paitsi vaaleissa arpa. Jokaisella liittymismaksun ja kokoukseen mennessä jäsenmaksunsa maksaneella jäsenellä kannattavia jäseniä lukuun ottamatta on yksi ääni. Valtakirjalla ei saa äänestää.
Sääntöjen muuttamisesta, seuran purkamisesta tai seuran omaisuuden pääosan luovuttamista koskevassa asiassa seuran päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä.

14 §

SEURAN TILI- JA TOIMINTAVUOSI

Seuran tili ja toimintavuosi on kalenterivuosi. Johtokunnan tulee luovuttaa tilit ja tilinpäätös tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kolme viikkoa ennen talvikokousta. Tilintarkastajien on annettava lausuntonsa johtokunnalle viimeistään kaksi viikkoa ennen talvikokousta.

15 §

SEURAN JOHTOKUNTA JA SEN EROVUOROISUUS

Seuran toimintaa johtaa ja sen taloudenhoidosta sekä omaisuudesta huolehtii ja vastaa sekä seuraa edustaa talvikokouksen valitsema johtokunta. Johtokuntaan kuuluu yhdeksi vuodeksi valittu puheenjohtaja ja kahdeksi vuodeksi valitut 6 jäsentä. Johtokunnan jäsenistä on vuosittain erovuorossa puolet Ensimmäisellä kerralla eroaa arvan perusteella puolet johtokunnan jäsenistä. Tämän jälkeen erovuoroisuus määräytyy vuoron mukaan. Jos jäsen kesken toimikauttaan estyy tehtävänsä hoitamisesta, seuran kokous valitsee hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi uuden jäsenen, mikäli katsoo sen tarpeelliseksi. Johtokunta valitsee täysi-ikäisten jäsentensä keskuudesta varapuheenjohtajan sekä lisäksi sihteerin ja taloudenhoitajan, jotka voidaan valita myös johtokunnan ulkopuolelta. Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessa estynyt, varapuheenjohtajan kutsusta, milloin nämä katsovat kokouksen tarpeelliseksi tai kun puolet johtokunnan jäsenistä sitä kirjallisesti heiltä vaatii.

16 §

PÄÄTÖSVALTAISUUS

Johtokunta on päätösvaltainen silloin, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla.

17 §

SEURAN NIMENKIRJOITTAJAT

Seuran nimen kirjoittaa puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, taloudenhoitaja tai sihteeri kukin erikseen.

18 §

JOHTOKUNNAN TEHTÄVÄT

Johtokunnan tehtävänä on erityisesti
1) toimia seuran ylimpänä toimeenpanevana ja valvovana elimenä niin, että seuran tarkoituksen ja tavoitteiden mukaiset toiminnat toteutetaan suunnitelmien mukaisesti;
2) olla vastuussa seuran toiminnasta lakien ja asetusten mukaisesti;
3) suunnitella ja kehittää seuran kokonaistoimintaa sekä johtaa seuran toimintaa sen tarkoituksen ja tavoitteiden mukaisesti;
4) vahvistaa tehtävänjako keskuudessaan sekä valita tarvittavat toimikunnat, valiokunnat, jaostot ja työryhmät suorittamaan niille määrättyjä johtokunnalle vastuullisia tehtäviä;
5) vastata seuran ulkopuolelle suuntautuvasta toiminnasta;
6) vastata seuran kokousten antamista velvoitteista;
7) pitää seuran jäsenluetteloa;
8) hoitaa huolellisesti seuran taloutta ja omaisuutta;
9) hoitaa seuran tiedotustoimintaa;
10) valita sekä tarvittaessa erottaa seuran toimihenkilöt;
11) päättää seuran ansiomerkkien ja huomionosoitusten myöntämisestä sekä tehdä esityksiä muista huomionosoituksista;
12) tehdä metsästysvuokra- ja muut metsästysalueiden käyttöä koskevat sopimukset sekä
13) ryhtyä kaikkiin toimenpiteisiin, joita seuran etu vaatii.

19 §

SEURAN METSÄSTYSSÄÄNNÖT JA HIRVIELÄINTEN JAHTISÄÄNNÖT

Seuran yleiset metsästyssäännöt ja hirvieläinten jahtisäännöt ja näihin tehtävät muutokset vahvistetaan seuran talvikokouksessa.

20 §

SEURAN VAROJEN JA ARKISTON SIIRTO SEURAN PURKAUTUESSA

Jos seura puretaan, käytetään sen jäljellejääneet varat viimeisen kokouksen päätöksen mukaisesti johonkin seuran toimintaa lähellä olevaan tarkoitukseen. Seuran tullessa lakkautetuksi, käytetään varat samaan tarkoitukseen.
Seuran arkisto siirretään Suomen Metsästysmuseoyhdistys - Jaktmuseiföreningen Finland ry:lle (= Suomen Metsästysmuseo). Seuran purkautumisesta on tehtävä ilmoitus yhdistysrekisteriviranomaiselle.

21 §

MUUTA

Muutoin noudatettakoon, mitä laissa yhdistyksistä on säädetty.

 

Kuonan Metsästysseuran hirvieläinten jahtisäännöt

1. YLEISTÄ

Metsästyksen suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, metsästysseuran jahtisääntöjä sekä hyviä metsästystapoja. Kaadettavaksi anottujen hirvien lukumäärä sopeutetaan alueen hirvikannan vuosituottoon, hirvitutkimuksen ja luvanmyöntäjän suosituksiin sekä maa- ja metsätalouden ja tieliikenteen vahinkomääriin. Kaatolupa-anomuksen tekemisestä vastaa seuran johtokunta tai sen erikseen määräämä henkilö. Metsästyksessä noudatetaan tasavertaisuusperiaatetta eli seurueen jäsenillä on yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet ellei seuran tai seurueen säännöissä toisin määrätä.

2. OSALLISTUMISOIKEUS

Seurueen jäseneksi hyväksytään henkilö, jos hän:
1. On seuran jäsen ja lunastanut ennen metsästyskauden alkua metsästyskortin ja suorittanut jäsenmaksunsa.
2. On luonteenominaisuuksiensa, metsästystaitonsa ja –kokemuksensa puolesta hirvieläinten metsästykseen sovelias.
3. On suorittanut ennen hirvieläinten metsästyksen alkua hirviasetuksen mukaisen metsästysammuntakokeen.

Henkilöä, jota on rangaistu metsästyslain rikkomuksesta, ei voida valita seurueeseen kolmena rikkomusta seuraavana vuonna. Henkilö, joka ei ennen ole osallistunut hirvieläinten metsästykseen, toimii viitenä ensimmäisenä metsästyspäivänä aseettomana jahtimiehenä. Vieraiden osallistumisesta aseellisena tai aseettomana hirvieläinten metsästykseen päätetään kussakin tapauksessa erikseen seurueen kokouksessa.

3. MAKSUT

Uuden jäsenen tullessa seurueeseen on hänen maksettava 385 euron liittymismaksu. Liittymismaksun suuruus määräytyy hirviseurueen omaisuuden mukaan. Seurueesta eroavalla tai erotetulla ei ole oikeutta saada takaisin suorittamiaan maksuja tai mitään seurueen kiinteästä tai irtaimesta omaisuudesta. Kaikilta seurueen jäseniltä kerätään vuosittain maksu pyyntilupien lunastamiseksi sekä välittömästi hirvieläinten metsästykseen kuuluvien kulujen kattamiseksi.

4. SAALIINJAKO

Kaadetusta hirvieläimestä kuuluu ampujalle pää ja mahdolliset sarvet. Hirvieläimen lihat, nahka ja sisäelimet kuuluvat seurueelle. Lihanjaossa lihat jaetaan yhtä suuriin ja mahdollisimman samanarvoisiin niin moneen kasaan, kuin seurueessa on lihaosuuksia. Kasat arvotaan jäsenten kesken. Jäsen, joka ei ole osallistunut hirvieläinten metsästykseen vähintään 2 päivää viikossa menettää lihaosuutensa seuraavan viikon lihanjaossa. Jäsen, joka ei ole tuonut lihalaatikkoaan lihanjakopäivänä klo 17.00 mennessä lihankäsittelyvajalle menettää sen päivän lihaosuutensa. Metsästysvuokrasopimuksen tehneelle maanomistajalle annetaan hirvenlihaa siten, että kaikki maanomistajat laitetaan arvontalistaan ja arvan perusteella kukin saa vuorollaan noin 3 kg paistia. Kun kaikki maanomistajat ovat saaneet osuutensa arvontalista aloitetaan uudelleen.

Osa kaadetuista hirvieläimistä voidaan myydä ulkopuolisille. Päätös myynnistä tehdään vuosittain hirvikokouksessa. Päätös myynnistä tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Mikäli ostajia on enemmän, kuin myytäviä eläimiä, ratkaistaan myynti arvonnalla. Metsästysseuralle maansa vuokranneet ja kyläläiset ovat ostotilanteessa etuasemassa. Myynnistä saadut rahat tuloutetaan seurueen tilille ja käytetään investointien kattamiseen.

5. METSÄSTYS

Seurue valitsee keskuudestaan vuosittain hirvikokouksessa metsästyksen johtajan ja tarvittavan määrän varajohtajia. Metsästys toteutetaan seurueen tai hirvijohtajan erikseen sopimalla tavalla joko väijyntä-, ajo- tai koirametsästyksenä näistä annettujen säännösten, ohjeiden ja määräysten mukaan, niin että jäsenten yhdenvertaisuus tulee huomioiduksi. Metsästyksen johtaja vastaa metsästyslain ja hirviasetuksen noudattamisesta koko seurueen osalta. Jokaisen hirvieläinten metsästysseurueen jäsenen on hallittava metsästys niin, että osaa pistää, suolistaa, nylkeä ja paloitella hirvieläimen oikeaoppisesti. Hirvieläimen ampuja vastaa siitä, että ammuttu eläin tuodaan siistissä kunnossa lihankäsittelyvajalle orteen riippumaan.

Metsästyskauden aloittamisesta ja metsästyspäivistä päätetään hirvikokouksessa. Jäsenet ovat velvollisia osallistumaan hirvieläinten metsästykseen vähintään 2 päivää viikossa. Seurueen jäsenet ovat velvollisia myös osallistumaan metsästykseen liittyviin oheistoimintoihin. Metsästykseen liittyviksi oheistoiminnoiksi näissä säännöissä luetaan mm. saaliin käsittelyyn liittyvät toimet, lihankäsittelyvajan rakentaminen, hoito ja puhtaanapito, riistalaskennat ja riistanhoitotyöt.

Seurueen jäsenet velvoitetaan osallistumaan vuosittain seuran järjestämään kohdistusammuntaan.

Metsästyksen johtaja jakaa metsästystilanteessa passipaikat siten, että kaikki pääsevät tasapuolisesti hyville passipaikoille.

Jokaisella seurueen jäsenellä on oikeus käyttää metsästysasetuksen mukaista koiraa metsästykseen. Koirien tuonnista metsästykseen sovitaan edeltä käsin seurueen kesken mahdollisimman tasapuolisesti. Koiran seisontahaukkuun ampujana saa mennä vain koiran ohjaaja tai hänen määräämä seurueen jäsen. Passilinjassa ampujan tulee varmistaa koiran sijainti ennen laukausta. Ennen lopetuslaukausta tulee koira mahdollisuuksien mukaan kytkeä. Koiran kouluttamisesta pyyntikauden aikana seuran alueella sovitaan hirvikokouksessa.

6. KAATAJAMÄÄRITYS

Tulkintatilanteessa hirvieläimen kaatajaksi merkitään henkilö, joka on todennäköisimmin ampunut siihen ensimmäisenä tappavan osuman. Tulkintatilanteessa kaatajan nimeää metsästyksen johtaja tutkittuaan ampumatilanteen ja kuultuaan kaikkia tapahtuman osapuolia. Mikäli kaatajaa ei pystytä määrittelemään, jakavat ampujat kaatajalle kuuluvan saalisosuuden keskenään.

7. RANGAISTUKSET

Seurueen jäsentä rangaistaan, jos hän:
1. Aiheuttaa ampuma-aseella vaaraa tai vahinkoa.
2. Ryhtyy hirvieläinten metsästykseen ilman metsästyksen johtajan lupaa.
3. Rikkoo metsästyslakia tai sen nojalla annettuja asetuksia.
4. Poikkeaa hirvieläintä ampuessaan annetuista ohjeista lajin, lukumäärän, sukupuolen tai ikään nähden.
5. Ampuu sovitusta poiketen selvästi ylipitkältä matkalta.
6. On alkoholin tai muun aineen vaikutuksen alaisena siinä määrin, että jahtiturvallisuus vaarantuu.
7. Ampuu tarpeettoman laukauksen tai muuta riistaa josta ei ole sovittu.
8. Ampuu ohi tai haavoittaa hirvieläintä.
9. Aiheuttaa seurueelle tai seuralle tuntuvaa haittaa tai toimii niiden etujen vastaisesti.

Rangaistuksena käytetään toimimista aseettomana jahtimiehenä. Montako päivää tulee toimia aseettomana jahtimiehenä määrittää seurueen hirvikokous vuosittain erikseen. Metsästykseen osallistuva henkilö on velvollinen noudattamaan metsästyksen johtajan antamia määräyksiä. Metsästyksen johtaja saa kieltää metsästykseen osallistumisen henkilöltä, joka ei noudata annettuja määräyksiä (metsästyslaki 28 §).

8. METSÄSTYSLAIN TUNTEMUS

Seurueen jokainen jäsen velvoitetaan etukäteen tutustumaan metsästyslakiin, metsästysasetukseen, seuran sääntöihin sekä tähän hirvieläinten jahtisääntöön.

9. PÄÄTÖKSENTEKO

Nämä hirvieläinten jahtisäännöt on hyväksytty Kuonan Metsästysseuran vuosikokouksessa 20.3.2005. Muutokset näihin sääntöihin vahvistaa seuran vuosikokous. Valitukset päätöksistä tehdään kirjallisena yhdistyksen sääntöjen mukaan johtokunnalle. Hirvieläinten metsästyksen johtajalla on hirvenmetsästyksestä annetun asetuksen mukaiset oikeudet ja velvollisuudet päätöksen tekoon.